Blogi innostus...

Lopahti taas yhtä nopeesti ku alkoki ku mietin lukeeko tätä oikeesti ees kukaan :D Samaan aikaan ihastelen muiden blogeja joissa äidit jaksaa/ehtii kirjotella kaikista päivän tapahtumista täydellisten kuvien kera. Mäkin haluisin osata kirjottaa noin spontaanisti kaikesta ja niin että innostaisin lukijoita yhtä paljon ku joidenki blogien tarinat innostaa itseä,tuntuu vaan ettei sitä aikaa ja sanottavaa oo koskaan tarpeeks :( no ehkä mä täällä aina välillä nyt jotain kirjottelen jos joku sattuu lukemaan. Huomenna viedään tyttö mummille hoitoon ja hengaillaan ilmeisesti tylsästi kodin lähistöllä koska mulla on TAAS tiistaina töitä,nyt on alkanu jo hiukan kyllästyttää jopa ainainen töissäolo.haluisin niin sen toisen vauva.ja en halua.parisuhteessaki menee taas päin mäntyä ja mietin monesti oonko mä ton ihmisen kanssa ainoastaan meidän tyttären, ja mun vauvakuumeen takia. HUOH.

Töissä,töissä,töissä..

Istuskelen tässä just tauolla ja oottelen et kello tulis neljä ni pääsis kotiin. Mä teen siis töitä joka viikonloppu ja vaikka tää rahallisesti on meille tosi kannattavaa ni perheen yhteisiä hetkiä ei kyllä liikaa oo..maanantaina on meidän ainoa vapaa yhdessä koko perhe ja mennään mun äidille syömään ja avaamaan lahjoja,Amanda jää mummilaan sit vielä yökylään ku mulla on heti tiistai taas töitä ja vielä keskiviikkokin. Nyt jännitetään sit miten miehen töiden käy ku sopimus on vuoden loppuun ja vasta ens viikolla saa kuulla jatkuuko työt ens vuonna vai ei.Sithän sitä yhteistä aikaa taas on mut rahaa ei :( miksei vois olla joku kaikkia tyydyttävä vaihtoehto? Mun piti alottaa nyt arkipäivätyöt mut ei saatu tytölle hoitopaikkaa läheltä joten menee varmaan maaliskuulle..sit on vkloput vapaita kaikilla mut miten mä pärjään viikot ilman mun pientä palleroa :( joulupukilta toivon äkkirikastumista ettei tarttis aina vaan murehtia töitä ja rahaa :(

Syömään harjoittelu

Tää on niin kivaa aikaa ku tyttö opettelee ite syömään! Vai onko sittenkään? No ei ainakaan mun hermoille sovi aina tää jatkuva siivoaminen ja ruoan heittely ja sillä leikkiminen...no mut pakko se on kestää jollen halua vielä kouluunki mennä syöttämään.kävin hakee kunnon muovipöytäliinat ym et helpottuis toi siivoominen ruokailun jälkeen.mites muilla minkä ikäsenä ootte alottanu itse ruokailemaan? Toki mä vielä avustan eka syönnissä et saa jotain suuhunki mut nyt ku teen täs ruokaa samalla vieressä ni annoin tytön jatkaa ite. Toisalta on myös inhottavaa tajuta ettei se ookkaan enää mun pieni vauva :(

Taaperolle kavereita?

Mua vähän harmittaa ton tytön puolesta ku meillä on tosi vähän tuttuja/kavereita kellä ois samanikäsiä lapsia ja joita nähtäs usein niin että tytöllä ois leikkikavereita. Varsinkin nyt ku A alkaa olemaan sen ikäinen et tarttis niitä kavereita enemmänkin eikä äiti jaksa enää viihdyttää tarpeeks hyvin. En oo koskaan saanu aikaseks mennä ees minnekään kerhoilemaan tms. vaikka tuntuu että kaikki muut käy lastensa kanssa vähintään kerran päivässä jossain muskarissa tai taaperokerhoissa ym, miks mä en saa aikaseks? Noh ensinäkin ne on aina niin hirveen aikasin aamusta meille aamu-unisille(Amandakin heräilee vasta 10 ja 11 välillä) ja ennen ku ollaan saatu ittemme psyykattua ees lähtee minnekkään on jo iltapäivä. Meidän päivän erikoisuudet onki sitte yleensä et mennään lenkille, kauppaan, mun porukoille, siskolle tai harvoin nähdään jotain mun kavereita/toisia lapsia koska suurimmalla osalla kavereista ei ees oo vielä lapsia ja loput asuu niin kaukana ettei tunnu järkevältä enää iltapäivällä ees lähtee minnekkään kauas.

Huutelenkin nyt täällä kans että jos täällä Turun suunnilla (ikean lähellä) on muita äippiä jotka kaipailis lenkkiseuraa, kahviseuraa tai ihan muuten vaan kaveria jolle voi jakaa ne ilot ja surun lasten hoidosta parisuhteeseen niin saa laittaa viestiä tulemaan! Meidän tyttö on tosiaan tällä hetkellä hiukan reilu 1v. mutta ei haittaa vaikka ois nuorempia/vanhempiakin lapsia. Jos ei halua tänne kommentoida niin mulle voi laittaa myös sähköpostia osoitteeseen tanya.dahlstrom@gmail.com. Tästähän tuli kunnon treffi-ilmotus :D Ei vaiskaan mutta oon jo pitkään kaipaillut ihmistä joka ois samassa elämäntilanteessa ja jos ja kun meille se toinen vauva vielä tulee niin oon taas melkeen vuoden jumissa kotona.

aargh!

En mä muistanukkaa kuinka vaikeeta tän blogin saaminen on sellaseks ku ite haluaa. En saa otsikoita näkymään ku joissain teksteissä enkä yhtään tajua miks, tausta ja tekstit on vääränlaiset ja väärässä paikassa, alaosa sivusta on ihan outo ja kaikkee...ehkä mä nyt lopetan tältä iltaa ja kattelen huomenna sit taas A:n päikkäreitten aikaan josko hermo kestäs saada tää sellaseen kuntoon ku haluun! Hyvää yötä kaikille, enää muutama päivä jouluun!

Nyt se alkoi, mun vapaa-aika tälle illalle, Amanda on nukkumassa ja M pelailee tuolla meidän makkarissa jotain uutta peliään ni mä voin keskittyä datailuun ja telkkarin kattomiseen..Huomenna M meneeki iltavuoroon vaik tää koko viikko on ollu aamua ni saadaan koko perhe nukkua pidempään ja syödä rauhassa aamupalaa ym..huono puoli on se ettei meillä oo mitään ohjelmaa huomiseks tytön kanssa ja on vissii luvattu kovia pakkasiakin, toivotaan ettei mee ihan kokonaan sisäpäiväks koska sillon yleensä just kaikki nää meidän parisuhdeongelmat ym. kaatuu päälle ja tuntuu ettei jaksa aina tätä arkea :( Meillä on siis taas jonkun aikaa ollu ongelmia miehen kanssa joita ei vaan tunnuta saavan ratkottua ku kumpikaan ei ymmärrä toista ja ei anna periks..Mua niin ottaa aivoon sen jutut jo heti aamusta ku herään ja yritän silti olla niinku kaikki ois vaan hyvin ettei saatas nyt mitään isompia riitoja aikaseks :( Harmittaa et Amanda joutuu aina kuuntelemaan meidän riitoja vaikkei raasu oo tehny mitään ku ollu vaan oma ihana itsensä..ja toinen lapsikin tuntuu taas niin väärältä vaikka haluun sitä enemmän ku mitään muuta :( Kaiken tän lisäks välejä kiristää työkuviot ku mies saa tällä viikolla tietää jatkuuko sen työt ens vuonna vai ei, mä oon tähän asti tehny viikonloppuja ja se töitä aina viikolla mut jos sen työt ei jatku ni en tiedä mitäs sitte, meenkö mä viikolla töihin ja mies on lapsen kans kotona vai miten? mut kestääks sen hermot ton tytön kans päivästä toiseen? vaikeita kysymyksiä mut kai mun pitää vaan jaksaa oottaa nyt ihan eka et saa sen tiedon jatkuuko työt vai ei..
Tää blogi voi olla ihan hyväki paikka purkaa asioita(sori kaikille lukijoille jos tuntuu että avaudun liikaa) mut oon tosi huono puhumaan asioista kasvotusten kenenkään kanssa ja sit vaan murehdin kaikkea aina itekseni enkä saa sanottua mikä painaa,kohtalotovereita?
No mutta se valittamisesta, tänään tosiaan tuli käytyä viemässä mun äidinäidille joulukukkanen ja oli niin innoissaan Amandasta ku on nähny viimeks sillon ku A vasta otti tukea vasten pari askelta ja nythän se jo juosta viipottaa innoissaan ku isompiki tyttö :D Saa kyl kotonaki juosta sen perässä ihan jatkuvasti ku kokoajan tarttis olla menossa jonnekki ja jos satun hetkeks istuu alas ni eikö ala kitinä ja kiukuttelu et miks sä nyt siihen istuit ku sun pitää juosta mun kanssa kämppää ympäri 24/7..Ja mä hullu oon kuolemassa vauvakuumeeseen :D mikä ihmistä (naisia) vaivaa ku se vauvakuume on niin valtava ettei pysty muuta ajattelee ja samalla kiroot koko lapsen ku siivoot kymmenettä kertaa lattioita ja yrität saada sen tajuamaan et maitoa juodaan nokkamukista, ei oteta suuhun ja syljetä ympäri kämppää. HUOH :(

Comeback? taas kerran :D

Heippa helou taas näin 8kk jälkeen :D mulla tosiaan jää aina tää blogin kirjotus ku luen muiden blogit joita seuraan ni siinä se aika sitten meneeki ja taas pitää tehdä jotain tytön kanssa tai kotihommia tai lähteä jonnekin..kuulostaa varmaan tutulta aika monen taaperon äidistä ;) no mutta kokeillaas taas pitää kartalla meidän elämässä, Amanda on jo reilu 1-vuotias touhuaja jolta ei saa hetken rauhaa ku näin päikkäreiden aikaan(aivan ihanaa kyllä toisaalta miten tärkeä oon jollekin <3)
Suurin blogissa muuttuva asia on varmaan se että meillä haaveillaan pikkukakkosta ja aletaan sitä tässä piakkoin luultavasti yrittämäänkin jolloin blogi muuttuuki sitte taaperon arjesta raskauskertomuksiin. Ois kiva lukea kommentteja teiltä ihanilta jotka vaivaudutte lukemaan ja saa esittää toiveitakin mitä haluisitte mun/meidän elämästä kuulla. Nyt lähen tästä siskon kanssa kaupoille metsästämään vielä joulukukkia näille vanhemmille sukulaisille, muuten kaikki lahjat onkin jo hommattu tänä vuonna ennätysajassa ja joulu saa tulla! Hyvää joulun odotusta myös sinne kaikille jotka lukevat tätä, koitan jaksaa postailla vielä enemmän meidän kuulumisista vaikka tänään jossain vaiheessa :)

Lähettiin Amandan ja isin kanssa syönnin päälle päiväkävelylle nauttimaan auringosta ja tekemään heräteostoksia ikeaan. Noh, kevään kunniaksi sitten tuli ostettua sohvalle pinkit tyynyt, valkonen torkkupeitto ja pöydälle ihanat isot pinkit kynttilät.. tärkein hankinta oli kuitenkin Amandalle syöttötuoli josko sitä kohta päästäs testailemaan jo, harmi vaan et kotiin tultua huomattiin et paketista puuttu se istuinvyö mut onneks tohon ikeaan nyt on matkaa se alle 1km et ehkä sinne jaksaa viel joku päivä mennä hakeen sen remmin :) Ei kyl ollu hinnalla pilattu ku tarjottimen kanssa toi tuoli oli 16,95 ni raaskii sitte viskaa menemään tän lapsen jälkeen vaikka jollei siitä enää seuraavalle tuolia oo jäljellä.. mietin kangasvaihtoehtoakin mut jotenki toi muovinen on niin helppo ku voi vaan rätillä pyyhkästä helposti.. minkäs ikäsenä muut ootte alkanu istuttaa lasta syöttötuolissa? ois se niin paljon helpompi siinä syöttää ku tos lattialla sitterissä mut meidän neiti ei vielä mun mielestä istu ihan niin tukevasti vaik tossa laidat onkin et viittisin turhaan liian aikasin siihen laittaa istumaan..

Mut jokatapauksessa mä niin rakastan sitä et on kunnolla kevät ja lämmin <3 ja harmittelen sitä et meidän kämppä on just sellasella puolella taloo ettei tänne paista aurinko ja tuntuu et jotenki aina on hämärää vaik ulkona kuin paistas aurinko :( vaik voihan se kesäkuumalla olla sit ihan hyväki asia..noh anyway, tässä vielä tämän päivän ulkoilijaa arskoineen:

Hups, mulla VÄHÄN tais jäädä ton blogin kirjottaminen ton edellisen postauksen ison uutisen jälkeen ja nyt reilu vuos myöhemmin oon ihanan puolivuotiaan Amandan äiti ja aattelin et joskos tässä äippälomalla nyt koittas vielä herättää tätä blogia hiukan henkiin sen verran mitä nyt vauvakiireiltä kerkee kirjottelemaan :) Ollaan tässä välissä myös ehditty muuttaa Espoosta Turkuun mun kotipaikkakunnalle jotta ois vähän enemmän lastenvahteja ja sukulaisia lähellä auttamassa..
Juttujen luonne on hiukan varmaan muuttunu, kynsiä ei oo kerenny enään pitkään aikaan tekemään ja sisustustaki harrastetaan nykyään siltä pohjalta enemmänki mikä on turvallinen lapsen kannalta ja kestää käyttöä ku siltä minkä oikeesti haluis :D
Kommentteja ottaisin mielelläni vastaan varsinkin muiden äitien suusta kun meillä ei tuu hirveesti käytyä tytön kanssa missään kerhoissa tms. missä muita äitejä tapais :( Ja ilman muuta muutkin kommentit tervetulleita :)
Ps. koitan tähän loppuun saada vielä laitettua kuvan äidin pienestä maailmanvalloittajasta joka hymyllään on vallottanu kaikki läheiset ja tuntemattomatkin :D